keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Kortteli 48: Joensuun viimeinen puutalokortteli



Zirpus Design


Kirkastamo-hankkeen blogin tarkoituksena on keskittyä hankkeessa tapahtuvien toimenpiteiden ja tapahtumien uutisoitiin. Kortteli 48:n kohdalla teen poikkeuksen ja kirjoitan mielipiteeni tiedoksi, koska olen aikaisemmissa luovien alojen aluekehityshankkeissa panostanut mm. puutalokorttelia koskevien selvitysten tekemiseen. Näen, että asioilla on suurempi ja pitkäkestoisempi yhteys toisiinsa, ja kaikki luovien alojen ponnistelut liittyvät myös Kirkastamo-hankkeen onnistumiseen.

Sosiaalisessa mediassa käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua Joensuun puutalokorttelin kohtalosta ja sen suojelupäätöksestä. Keskusteluissa mietitään, kuinka mahdollinen suojelupäätös ja hurja korjausbudjetti hyödyttäisivät kaupunkia, kaupunkilaisia ja Joensuun imagoa. Useissa keskusteluissa kortteli nähdään ainoastaan kuluna, ei tulonlähteenä. Investointien tarkoituksena yleensä on, että siihen käytetyt varat palautuvat muodossa tai toisessa takaisin. Näin kävisi myös Joensuussa, jossa kortteleiden kunnostamisen jälkeen saataisiin vuokratuottoja. Puutalokorttelin historiallinen ja imagollinen arvo on mahdollista investointia huomattavasti suurempi.

Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian yhteisessä Kortteli 48 – luova osaamisyhteisö -hankkeessa hahmoteltiin kortteleihin kohdistuvaa tulevaisuuden toimintaa. Hankkeesta valmistui kolme raporttia, jotka sisältävät uusia ideoita toiminnan aktivoimiseksi: kaupungin luova tila asukkaiden, luovan talouden ja matkailijoiden kohtauspaikkana (Spatia, 7/2011), Kortteli 48 - luova osaamisyhteisö 2011–2012: Loppuraportti (PKAMK, C61) ja KOKO aluekehittämisen välineenä Pohjois-Karjalassa (PKAMK, B38).

Selvitysten suorat linkit: 


Niina Hattunen 
projektipäällikkö 
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu