Luovat alat Pohjois-Karjalassa 2013: Toimintaa. NYT!

Kirkastamo-hankkeen projektiryhmän näkemys luovien alojen kehittämisestä Pohjois-Karjalassa  

Pohjois-Karjalan luovien alojen elinkeinotoiminta kasvaa koko ajan. Vuonna 2008 Pohjois-Karjalassa toimi 683 luovien alojen yritystä, joiden yhteinen liikevaihto oli 345 miljoonaa euroa ja jotka työllistivät noin 2700 henkilöä (Liiri ym. 2011, 28–30). Luovat alat sitovat toimintaansa keskeisen osan koko alueen kolmannen sektorin yhdistyksistä kulttuurista urheiluun ja terveydenhuollosta sosiaalipalveluihin. Kulttuuritapahtumien ja esitysten, urheilun ja liikunnan yleisötapahtumien sekä matkailun ohjelmapalvelujen asiakkaat mukaan laskettuna voidaan arvioida, että luovien alojen tuottamia palveluja käyttää Pohjois-Karjalassa vuosittain jopa miljoona asiakasta, joista kasvava osa on kansainvälisiä vieraita.

Pohjois-Karjalan luovien alojen elinkeinotoiminnan vaikutusten piiriin kuuluu koko alueen väestö ja kasvusta hyötyvät alueella kaikki. Alueen maine ja vetovoimaisuus lepäävät yllättävän suurelta osin luovien alojen kasvun ja elinvoimaisuuden varassa. Luovien alojen tärkeyttä korostetaan kaikkien alueviranomaisten strategioissa. Esimerkiksi ne ovat Joensuun seudun kasvustrategian yksi kolmesta kärjestä. Kuitenkin toimet luovien alojen alueelliseksi tukemiseksi hakevat muotoaan. Luovat alat ei ole yhtenäinen teollisuussektorin kaltainen toimiala. Käsite sitoo yhteen suuren joukon eritasoisia toimijoita, joita tarkastellaan elinkeinotoimintana. Kasvu vaatii myös hallinnollisilta tukitoimilta uudenlaista elinkeinopoliittista ajattelua – etenkin koska luovien alojen yrittäjyyteen sisältyy merkittäviä kasvupotentiaaleja esimerkiksi peliteollisuudessa ja mediakulttuurin sisältötuotannossa.

Luovien alojen kehittämisen alueellista kokonaisvastuuta ei ole tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa kenelläkään eikä mikään taho toimi luovien alojen alueellisena edunvalvojana kansallisella tasolla eikä kansainvälisesti.

Julkisella hankerahoituksella on Pohjois-Karjalassa 2000-luvulla tuettu luovien alojen kehittämistä miljoonilla euroilla. Keskeisenä hanketoimijana on ollut Karelia-ammattikorkeakoulu. Julkisen talouden leikkausten vaikutuksesta Karelia-ammattikorkeakoulun hanketoiminta supistuu toistaiseksi, mutta amk on sitoutunut alan kehittämiseen luovan talouden keskuksen kautta. Oppilaitoksena Karelia-ammattikorkeakoulun mahdollisuudet alueellisen elinkeinopolitiikan käytännölliseen ohjailuun ovat rajalliset. Tämä rooli kuuluu mieluummin ELY-keskukselle, maakuntaliitolle ja seudun kehittämisyhtiöille. Edellisten tehtävät ovat jääneet lähinnä rahoittamiseen ja alueelliset kehittämisyhtiöt etsivät vieläkin toimintatapoja luovien alojen kehittämiseen. Alueen kehittämisyhtiöistä erityisesti Josekin rooli voisi olla luovien alojen elinkeinotoiminnan kehittämisessä nykyistä näkyvämpi.

Kirkastamo-hanke esittää, että jokin edellä mainituista organisaatioista ottaa luovien alojen alueellisen edunvalvonnan tehtäväkseen ja osoittaa siihen työntekijä- ja työaikaresursseja. Tehtävän luonteen kannalta olisi tärkeää, että sitä hoitaisi aidosti asiaan sitoutunut henkilö. Mikäli luovien alojen elinkeinotoiminnan kehittämisestä ja edunvalvonnasta ei kanna vastuuta kukaan, pitkäjänteinen kehittämistyö ja tehdyt satsaukset voivat valua hukkaan. 


Hattunen, N. 2013. Kirkastamo: Loppuraportti. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja 1. 

Hankkeen projektiryhmään kuuluivat: Kupiainen Jari (Karelia-ammattikorkeakoulu),  Oinonen-Eden Elli (Itä-Suomen yliopisto/Aducate), Pyykkönen Markku (Joensuun Popmuusikot ry), Roivas Tuomo (Josek Oy), Ruuska Sanna (Pohjois-Karjalan ELY-keskus), Simanainen Anu (Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus), Susitaival Hanna (Taiteen edistämiskeskus) ja Välimäki Jonna (Pohjois-Karjalan ELY-keskus).  

Lähteet:  Liiri, H. Hattunen, N. & Kahreman, M. 2011. Luovat alat Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: C48.